Kuka ja mitä ?

Haahuilija nimimerkin taakse kätkeytyneenä tänne blogiin rustailen minä. Minä, joka viljelen unelmia ja ihmettelen elämää. Elämän rikkautta ovat perhe ja ystävät, unelmien todeksi eläminen ja uusien löytyminen.

Kirjoittamisen lisäksi luonto ja eläimet tuovat iloa elämään ollen voimaantumisen lähteitä arjen keskellä. Minut voikin löytää luonnon keskeltä niin pienemmiltä reppureissuilta kuin myös toisinaan pidemmiltä vaelluksilta. Mutta myös kaupunkielämän sykkeestä löydän omat virtalähteeni. Sopiva tunnelmallinen kahvila houkuttelee minut pysähtymään kupilliselle kaakaota ja kotona on ihana käpertyä vilttiin kynttilän valossa. Juokseminen tuo sopivaa potkua arkeen ja pitää mielen virkeänä. Teatterikärpänen on myös päässyt puraisemaan. Ilmaisukoulun lisäksi viritteillä on harrastajateratteriyhdistys, jonka puiteissa on musikaali valmisteilla. Ehkäpä myös näistä tulen palasia jakamaan, kun se on ajankohtaista. Kotona arkea värittää rakas ja raivostuttava, mutta uskollinen lenkkikaveri samojedinkoira Albin.

Kirjoittamista olen rakastanut ja sitä harrastanut siitä asti, kun opin kirjoittamaan. Talletan ajatuksiani runojen ja pohtivien teksien muotoon. Mielikuvituksen päästän siivilleen fiktiivisten tarinoiden muodossa. Blogi minulla on ollut pystyssä jo muutaman vuoden ja se on etsinyt muotoaan. Aluksi päiväkirjaimaisesta päivien kerronta blogista pyhitin sen ainoastaan runoille, jota se aika pitkään olikin kunnes halusin muutakin. Runojen rinnalla toivotin tervetulleeksi myös pohdiskelevat tekstini. Ja pian tahdoin jo jakaa palasia tavallisesta arjestani. Koska rakastan luonnossa liikkumista haluan tuoda raapaisuja myös sieltä (välillä harkitsin retkille omaa blogia, mutta sen päivittäminen olisi harvemmassa, joten päätin antaa myös retkiraaputuksille paikan täältä)

Sivun vasemmasta reunasta löytyy tunnisteet palkki, johon olen lajitellut lajeittain/teemoittain kirjoituksiani, joten jos kaikki rustailuni ei kiinnosta – etsi sieltä mikä kiinnostaa. Jos haluat jättää jälkesi blogiini ovat kommentit enemmän kuin tervetulleita.

Blogini on tilkkutäkki elämästäni, ajatuksista ja unelmista – rivienväliin on kätkettynä ehkä enemmän kuin moni arvaakaan.

Tervetuloa lukemaan!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuolemaa ei ole enää oleva

Informaatioähkyä ja kotiutumista

Vaellus - Urho Kekkosen kansallispuisto