"Ekaluokkalainen"
Edellisestä blogi päivytyksestä on taas tovi. En aio kuitenkaan väittää, että se on jäänyt kevään ja sen kiireiden jalkoihin. Valehtelisin. Koneeltani löytyy monta aloitettua tekstiä. Ne ovat keskeneräisiä, ajatusten alkuja, jotka odottavat inspiraatiota saattamaan ne niiden loppusanoille. Siksi tänään ajattelin jakaa jotain arjestani tai siitä miten siitä on tullut arki. Kahdeksan kuukautta sitten oli kliseisesti ilmaistuna (anteeksi) aika kääntää uusi sivu elämässäni. Muutin uuteen kaupunkiin, aloitin uuden työn. Työn, josta olen nauttinut ja tykännyt. Kuluneen lukuvuoden aikana olen saanut seurata ekaluokkalaisten ensiaskelia koulumaailmassa. Ihastella ja hämmästellä sitä, miten paljo heissä tapahtuu muutosta lukuvuoden aikana. He ystävystyvät, oppivat lukemaan, tulevat rohkeammiksi ja itsenäisimmiksi. Aina välillä minullakin on ollut olo kuin ekaluokkalaisella. Tai ainakin hämmentyneisyytemme määrä on ollut verrattavissa. Ekaluokkalaisten piti oppia liikkumaan koulussa. Minun