Rivien väliin kätkettyä

Takerru hetkiin, hymyn täyttämiin. Helitä otetta surun verkoista. Takerru hetkiin, rakkauden täyttämiin. Hellitä otetta katkeruuden varjoista. Takerru hetkiin unelmien täyttämiin. Hellitä otetta epäonnistumisen muistoista. Uskalla takertua, hellittää, nauttien elää ainutlaatuista elämää. *************** Mennyt viikko on ollut stressin täyteinen. Stressi taas onnistui värittämään kaiken synkillä väreillä ja piilottamaan ne hyvät, hymyn nostattavat hetket. Kunnes heräsin ajattelemaan hyviä hetkiä tästä viikosta ja löysin ne piilotetut, ainutlaatuiset hetket. Ymmärsin, että niitähän oli. Omassa synkkyydessäni, olin jättänyt ne vaille huomiota. Miksi niin usein on helpompi tarttua niihin synkkiin hetkiin kuin niihin, jotka hymy on värittänyt?

Kuinka paljon siihen vaadittiin, että sinut turrutettiin pois tunteista, jotta pystyt riekaleiksi repimään jonkun toisen sisimmän säälimättä, avata hänen elämäänsä toisen oven, maanpäällisen helvetin. ************************* Tämän kirjoitin kesällä, kun luin ihmiskaupan uhreista, lapsista! Se herätti tunteita silloin ja nyt, kun siitä puhuttiin hopessa(Vapaakirkon nuorisopäivillä)