Lumi
Aika jolloin lumihuntu syksyn merkit verhoaa, maahan tippuneet lehdet se alleen peittelee. Alas leijailevat hiutaleet maan värittää, kielellään voi lapsi talven maistaa. Metsän pimeydessä hanki kantaa valoaan. Enkeleitä nähdä voi hangilla lepäävän. Lumen alle vaipuneena uneen hiljaiseen, elämä odottaa heräämistä kevään hyväilyyn. *************** Talven ja lumen mukana on hieman päässyt tämäkin blogi vaipumaan hiljaisuuteen. Nyt oli kuitenkin sitäkin hieman heräteltävä ja antaa täällä tilaa talven kunnialle, jonka se onkin ansainnut. Ah, tämä ihana vuoden aika! Juuri nyt eletään ehkä vuoden kauneinta aikaa, kun aurinkokin on muutamana päivänä pilkahdellut esiin. Lunta, aurinkoa ja pakkasta, tykkään!