Kuolemaa ei ole enää oleva

Lyhyt on matka uneen,
joka iäisyyteen vie,
uuteen elämään,

kaikki uudeksi luotuna
entinen on jäänyt

siellä ei sydän
lyömästä lakkaa,
eikä surusta
tehdä lauluja.

****************

Entiselle luokkalaiselleni, joka nukkui pois. Aina, kun joku lähtee liian aikaisin se pysäyttää. Tai pysäyttää se silloinkin vaikka olisi ennättänyt vanhuuteen. Kuolema - se pysäyttää aina ja saa miettimään elämän rajallisuutta. Onneksi on jotain tätä elämää suurempaa. Toivo, jota ei vielä edes täysin ymmärrä.




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Sama peili

Paperille kuivuneet kyyneleet, rypistivät sen ja levittivät musteen. Ei niitä tarvitse polttaa, sillä eivät nekään enää polttele. Säröjä ei kerännyt kukaan, ne jätetiin matkanvarrelle. Ei piilotettu edes maton alle eikä yritetty enään korjata uudelleen. Tänään uskallan katsoa samaan peiliin, mutta uusin silmin näen eheämmän kuvan minusta. *************** Kaiken ei aina tarvitse jäädä rikkinäiseksi, joskus itsensäkin voi nähdä uusin silmin :)
Lue lisää

Juhannus yö

Tänä yönäkö on taikaa? Kukat poimittuna tyynyn alle, kurksitus lampeen tai kaivoon, kurkistus haaveisiin. Käki kukkuu, minä lasken vuosia, kuinka kauan kun tapaan sinut? Tänä yönäkö tulet luokseni, unessa, haamuna tai heijastuksena kaivosta? käki kukkuu liian pitkään ******************* Tämä on jo melkoisen vanhaa tuotantoa (muutaman vuoden takaa) mutta vaikka juhannuksesta onkin kulunut jo reilu viikko, niin päätin silti julkaista sen kunniaksi. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan :)
Lue lisää

Mun ei tarvii piiloutua

Kuva
Koulussa en koskaan ollut se penaalin terävin kynä. Itse asiassa usein tuntui, että olin se joka oli unohdettu terottaa kokonaan. Numerot oli hepreaa ja kieltenkin kanssa takkuili. Ekalla luokalla, kun muut oppi kirjoittamaan, mun mielessä vilisi satuja, kertomuksia, suuria seikkailuja. Olisin halunnut ne paperille ja yritinkin, mutta ei ollut niin helppoa muodostaa kirjamista tavuja saati tavuista sanoja. Ei mulle ainakaan, ehkä muille. Ihmettelinkin, miten ne siinä onnistui. Ekan luokan kertasin, korrektimpi ilmaisu sille, että jäi luokalle, mutta lapsen maailmassa se ei ollut yhtään sen korrektimpaa. Pian tutuiksi tuli erityisopettaja, psykologit, terapeutit ja ties mitkä instituutit. " Siellä sua autetaan, jotta koulu olisi helpompaa ", taas korrekti ilmaus aikuisten maailmasta. Niinhän ne halusi auttaa ja auttoivatkin. Mulle niiden palikkatestit tarkoitti , että ne yritti ymmärtää mikä mussa on vikana, jotta sen voisi korjata. Mäkin yritin ymmärtää. Ja sitten mä ...
Lue lisää